torstai 12. kesäkuuta 2014

Elämän pienet ilot

Viimeinen viikko on ollut aikamoista itseni hemmottelua, jonka kyllä koen ansainneeni. :) Olen jo pitkään miettinyt että sitten kun olen terve, niin ostan itselleni jonkin oikein kivan tsemppilahjan. Heti kun näin nämä Minna Parikan Bunny Sneaksit, päätin että ne on pakko saada. Minkäs materialisti luonteelleen mahtaa..
Sädehoitojen aikaan ihoni ruskettui aika mukavasti - hoidot vastaavat solariumkäyntiä niille alueille joita sädetetään. Hoitojen jälkeen iho päätti sitten uusiutua totaalisesti, joten kaikki rusketus häipyi ja uusi iho oli ohut ja kalpea. Hetkellisesti olin ihan laikullinen kun iho hilseili ja vanhan rusketuksen seasta pilkotti uutta, vaaleaa ihoa. Kuten sanottu, käytän nyt melkoisia suojakertoimia koska iho palaa aivan saman tien. Kaipasin kuitenkin epätoivoisesti väriä kalmankalpeisiin sääriin näin kesän kynnyksellä. Apuun riensivät Leena ja Vita Liberata.
Vita Liberata on hajusteeton ja parabeeniton itseruskettava joka tehdään sertifioiduista luomuainesosista. Rusketuksen tuottava ainesosa, DHA eli dihydroksiasetoni on tuotettu luomulaatuisesta sokerijuurikkaasta. Itselleni tärkeä asia on tuotteen luonnollisuus, sairauden jälkeen on tullut kiinnitettyä huomiota myös kosmetiikkatuotteiden sisältöön. Vaikka tuote on hajusteeton, kehittyi iholle se tuttu DHA:n tuoksu. Vartalomousse levittyi kuitenkin helposti levityskintaan avulla ja imeytyi käsittämättömän nopeasti jättämättä sitä tahmeaa tunnetta jonka itseruskettavat yleensä saavat aikaan. Tuotetta saa mm. Stockalta ja useista apteekeista.

Tänään kävin lopultakin kampaajalla, miten jännittävää! On ihan mieletöntä kuinka paljon iloa voi saada siitä että voi mennä kampaajalle. Koko talven olen haaveillut omista hiuksista ja selannut Pinterestissä jos jonkinlaisia malleja lyhyille ja vähän pidemmille hiuksille. Kauheinta on ollut nähdä unia joissa minulle on kasvanut pitkä ja komea hiuskuontalo, ja sitten herätä huomaamaan että niin, kaljujahan tässä edelleen ollaan.. Päätin että tämän hiustenkasvatusoperaation aikana voi pitää myös hauskaa ja kokeilla erilaisia tyylejä joihin ei välttämättä tavalliesti rohkeus riittäisi. Kun istahdin luottokampaajani, Q Hairin Erican tuoliin, hän sanoi ajatelleensa heti tukkani nähtyään että tuohon sopisi jokin ihana pastellinsävy. Hyvä, koska juuri se minulla oli mielessä! Bongasin Pinterestistä kuvan Jessie J:stä todella lyhyen vaaleanpunaisen tukan kera ja päätin että tuollaisen värjään heti kun mahdollista. Lisäksi olin lukenut Q Hairin blogista pastellihiusten värjäämisestä, joten minulla oli täysi luotto paikan ammattitaitoon (epäonnistunut sähkönpinkki tukka olisi kuitenkin ollut vähän liikaa..). Oma sävyni näyttää tällä hetkellä olevan harmaa, vähän hopeinen, mutta tylsä. Ensin tukkani vaalennettiin ja sitten värjättiin vaaleanpunaisella.
Hiusväri haalistuu ajan myötä vaaleammaksi, katsotaan millaiseksi se kesän aikana muokkautuu! Ensi kerralla taas vähän pidempään tukkaan jotain uutta jännää!

Tässä yhtenä päivänä sattui ihan käsittämätön juttu. Posti toi nimittäin aivan mielettömän yllärin; paketin jossa oli koru ja kirje. Kirjeessä luki näin:

Teräsnainen,
Olen seurannut mahtavaa tsemppiäsi ja kun näin tämän käsikorun halusin heti ostaa sen sinulle!
Kyse on ruotsalaisesta syöpäsäätiön käsikorusta, joka tukee syöpäpotilaita lahjoituksilla ja myymiensä tuotteiden tuotoilla. Toivottavasti pidät siitä vaikka viesti onkin vahva. On vaikeaa ajatella miten tulet siihen reagoimaan, mutta koska tarkoitus on hyvä, uskalsin sen sinulle lähettää.
Olet huikea tyyppi ja tsemppiä jatkoon, Fuck cancer!

Helsingissä 27.5.2014
Frenger

Jos tulkitsin oikein niin Frengers oli tanskalaisbändi Mewn albumin nimi, ja sana taisi tarkoittaa "not quite friends but not quite strangers". Täytyy sanoa että itku tuli kun luin kirjeen! Frenger ilmoittautui minulle myöhemmin joten pääsin kiittämään häntä päiväni piristämisestä tällä ihanalla eleellä, mutta lupasin olla paljastamatta hänen henkilöllisyyttään. ;)  


Kevätterkuin,
Steelwoman